Eilen saivat pikkukoirat elämänsä ensimmäiset kiinteät ruuat ja kylläpäs niille maistuikin, ovat varsin ahneita otuksia! Paras varmaan näin isossa laumassa syödä niin paljon kuin mahdollista ja aina kun vaan tilaisuus tarjoutuu tai muuten toinen vie nenän edestä. Taidot karttuvat ja muriseminen ja joku haukahduskin on kuultu. Ja kaveria on kiva ottaa hännästä tai hyökätä muiden kimppuun, vaikka olisikin hiukka kömpelö vielä. Ei haittaa, vaikka hyökkäys päättyy siihen, että hyökkääjä itse kellahtaa nurin. Pää menee lujempaa kuin fyysisiä edellytyksiä löytyy. Jonkinlainen säikähdys tuli eilen aamulla, kun Seena oli jotenkin vaisu ja outo. Ajattelin jo, että nytkö tuli mitta täyteen lauman kanssa, babyblues koiralla! Meni pentujen luo ja lähti pois ja samaa uusiksi. Vinkui pennuille, kun ne vikisivät. No, lopulta asettui imettämään, kun kannustin. Ja huomasin, että yhdessä nisässä oli kova pahkura..ja Seenalla 39,4 kuumetta. Konsultaation jälkeen jätiin seuraamaan tilannetta.. kaurapussilla lämmittämistä, hierontaa ja imetystä nisästä. Ja tänä aamuna olikin 38.4, ja Seena oli taas pirteä, imetteli yöllä kolme kertaa. Kovettumaa on vielä ja sitä on tässä hierottu ja lämmitelty tänäänkin. Sähköposti kirjeenvaihto takkuaa edelleen, sorry..yritän vastailla. Ja nimetkin pitäisi keksiä jollain ajalla. Jokunen on jo ja jotain ideaakin..mutta 9 hyvää nimeä pitäisi..tai siis saan keksiä..! Aitaus on tuossa aika huonossa kuvassa nähtävillä. Sitä sitten suurennellaan pentujen mukana. Hampaat näkyy olevan aivan puhkeamaisillaan...Seena parka...tuskin tuo apinanraivo imiessä on yhtään vähäisempää sitten, kun hampaat ovat läpäisseet ikenen pinnan.
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorWrite something about yourself. No need to be fancy, just an overview. Archives
September 2016
Categories |